Rakenteellinen valkoisuus

Rakenteellinen valkoisuus -työpajan tavoitteena oli kasvattaa ymmärrystämme rakenteellisen valkoisuuden vaikutuksista instituutin työhön. Työpajassa pohdimme valkoisuuden seurauksia yhteiskunnassa ja instituutissamme. Totesimme, että ohjelmistoomme, rekrytointiimme, ja viestintäämme liittyvät käytänteet vaativat tietoisuutta ja konkreettista toimintaa. Haluamme myös välttää performatiivisuutta.

Ohjelmisto

Ohjelmistoon liittyvässä työpajassa ryhdyimme purkamaan ohjelmistovalintojamme. Tarkastelimme kriittisesti instituutin projekteja ja tuottamiamme sisältöjä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Päätimme pyrkiä eroon esitystavasta, jossa Suomi ja suomalainen kulttuuri näyttäytyvät homogeenisina. Sitouduimme tukemaan marginalisoituja taiteilijoita ja kumppaneita lisäämällä yhteistyötä heidän kanssaan. Lisäksi meille on tärkeää jatkuvasti arvioida yhdenvertaisuuden ja kestävyyden toteutumista tapahtumissamme ja ohjelmistossamme.

Saavutettavuus

Saavutettavuustyöpajan tavoitteena parantaa ohjelmistomme ja viestintämme saavutettavuutta. Aloitimme toteamalla, että saavutettavuudella ja sen parantamisella on suuri merkitys instituutille. Käytännössä voimme parantaa toimintamme saavutettavuutta luomalla toimintasuunnitelman tapahtumia varten, tiedottamalla osallistujia tilojen saavutettavuudesta ja selvittämällä kumppaneidemme saavutettavuustarpeet.

Turvallisemmat tilat

Turvallisempien tilojen työpajan tavoitteena oli varmistaa, että tapahtumamme ja projektimme ovat tilaisuuksia, joissa osallistujat ja yleisö voivat työskennellä, kokoontua ja ilmaista itseään turvallisesti. Yhdessä pohdimme ideoita turvallisempien tilojen luomiselle ja ylläpitämiselle. Yksi tärkeimmistä keinoista on turvallisemman tilan ohjeet -dokumentin luominen. Dokumentti varmistaa selkeän kommunikoinnin turvallisemman tilan periaatteista ja käytännöistä tiimillemme ja kumppaneillemme.

Viestintä

Viestintätyöpajassa halusimme kiinnittää huomiota instituutin viestinnän sävyyn ja käytäntöihin.Työpajassa käyty keskustelu sai vaikutteita aikaisemmista työpajoista, sillä yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden, saavutettavuuden ja turvallisemman tilan periaatteet täytyy ottaa huomioon myös viestinnässä. Tehokas ja saavutettava viestintä on avainasemassa, kun viestimme yhdenveraisuusperaatteista instituutin kumppaneille ja yleisöille.

Rekrytointi

Rekrytointityöpajamme keskustelua johti vieraileva puhuja Alexis Johnstone. Johnstone on etelä-afrikkalainen työyhteisöjen yhdenvertaisuuden ja johtamisen asiantuntija ja käyttäytymistieteilijä. Hän korosti sitä, että on tärkeää olla tietoinen niistä historiallisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä, jotka vaikuttavat rekrytointiprosessiin jo ennen työhaastattelua. 

Omien ennakkoluulojen purkaminen on tärkeä askel kohti tasavertaisempaa rekrytointia. Johnstonen viesti oli, että käytännössä instituutioiden tulee asettaa selkeät tavoitteet rekrytoinneille ja laatia suunnitelma näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Empaattisuus on avainasemassa: uusien työntekijöiden vastaanottaminen, kuunteleminen ja perehdyttäminen työyhteisöön voi tapahtua myös pehmeästi.

Suomalaisten kulttuuri-instituuttien toimintaa ohjaavat turvallisemman tilan periaatteet. Kaikkia instituuttien työhön ja projekteihin osallistuvia henkilöitä, kuten taiteilijoita, instituuttien ja tapahtumapaikkojen työntekijöitä, tuottajia ja vieraita kohdellaan kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti. Suomen Benelux-instituutti edistää luottamusta, aktiivista kuuntelemista, huolenpitoa ja yhteistyötä.

Instituuttimme ei hyväksy käytöstä, johon liittyy häirintää, kiusaamista tai vähättelyä. Emme käytä syrjivää, alistavaa, sortavaa tai loukkaavaa terminologiaa (erilaiset herjaukset ja solvaukset) edes esimerkeissä tai kuvailuissa.

Vaikka on mahdotonta taata täysin turvallista tilaa jokaiselle toimijalle työssämme, Suomen Benelux-instituutin tavoitteena on tehdä projekteistamme mahdollisimman turvallisia kaikille osallistujille. Odotamme samaa kaikilta yhteistyökumppaneiltamme.

Turvallisemman tilan periaatteet perustuvat UrbanApan Stop Hatred Now -festivaalin eettiseen ohjeeseen sekä turvallisemman tilan työpajamme tuloksiin. Dokumentin on tarkistanut kuraattori ja kulttuurituottaja Isabelle N’diaye.

Jaamme tietoa tapahtumia koskevista turvallisemman tilan periaatteista kaikissa tapahtumissamme ja painotamme niiden noudattamisen tärkeyttä. Kaikissa tapahtumissamme on paikalla nimitetty henkilö, jolle voi tehdä ilmoituksen häirinnästä, syrjinnästä tai muutoin sopimattomasta käytöksestä.

Voit antaa meille palautetta ja muutosehdotuksia koskien turvallisemman tilan periaatteitamme tämän palautelomakkeen avulla.

Vuonna 2022 instituutti laski toimintansa hiilijalanjäljen. Suomen Benelux-instituutin hiilijalanjälki laskettiin Hiilifiksu järjestö -hankkeen ilmaisella ja avoimella excel-pohjaisella laskurilla, jonka osa-alueet ovat energia, liikkuminen, hankinnat, jäte sekä palvelut. Laskelmat tehtiin “riittävän tarkkuuden periaatteella”: tavoitteena oli selvittää suurimmat päästölähteet käyttämättä siihen kohtuuttomasti aikaa.

Instituutin kokonaispäästöt vuonna 2022 olivat noin 24,2 tonnia CO2e. Instituutin suurin päästölähde on matkustaminen. Ohjelmatoiminnan matkojen päästöt olivat noin 18,8 tonnia CO2e. Henkilökunnan matkojen päästöt noin 5,3 tonnia CO2e. Loput päästöistä syntyivät lämmityksestä (kaasu), sähkönkulutuksesta, jätteestä ja hankinnoista. Laskelmassa eivät ole mukana digitaalisuudesta (verkko-ohjelma, verkkotapaamiset, laitteet, verkkosivun ylläpito) syntyneet päästöt.