In early June, the Finnish cultural and academic Institutes network gathered in Brussels for their annual Spring Days, hosted this year by the Finnish Cultural Institute for the Benelux. The two-day meeting focused on EU advocacy, responsibility, and the strategic role of culture and science in Finland’s international relations.
The programme brought together institute staff, EU policymakers, and experts to explore how cultural and research actors can influence European policy, contribute to sustainable change, and shape international perceptions of Finland. Key themes included effective lobbying, inclusive networking, sustainability in cultural institutions, and building long-term impact through collaboration.
The programme opened with a visit to the European Parliament, where participants discussed cultural lobbying and the importance of clearly communicating the value of culture at the EU level. Finnish MEPs including Maria Guzenina, Mika Aaltola, and Eero Heinäluoma took part in these discussions. At Beursschouwburg, Minister of Science and Culture Mari-Leena Talvitie joined institute directors for a roundtable discussion on the strategic role of culture and science in diplomacy and economic development.
The event also featured impactful contributions from certified Diversity, Equity, and Inclusion specialist Tamara Makoni, who spoke about responsibility as both an internal mindset and an external practice, and Beursschouwburg Director Melat Gebeyaw Nigussie, who shared how institutions can lead on equity work. A reception at the Finnish Ambassador’s residence closed the first day.
The second day focused on EU cultural policy, networks, and capacity-building. Catherine Magnant of the European Commission shared insights into EU cultural priorities and funding tools, while workshops led by SKTI and the institutes generated concrete proposals on knowledge-sharing, sustainability, and mentoring within the network. The event concluded with a presentation by WIELS Director Dirk Snauwaert, highlighting how strategic curatorial work can foster experimentation and international dialogue.
« The most valuable asset of the institutes: their networks. These do not emerge on their own—they require curation, time, and budget. Strategic networking is needed alongside low-threshold encounters, and networking itself should be made a planned part of operations, with its strategic importance clearly recognised », shared our Head of Programme, Malin Bergström.
The Spring Meeting provides a platform for dialogue, collaboration, and strategic development. This edition is organised by the Finnish Cultural Institute for the Benelux in collaboration with Finnish Cultural and Academic Institutes (SKTI).
For a more in-depth look at the programme, read the full recap in Finnish by SKTI’s Head of Communications, Uula Neitola, below.
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien kevätpäivät Brysselissä 4.-6.6.2025
teksti: Uula Neitola
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkosto kokoontui kesäkuun alussa vuosittaisille kevätpäiville Suomen Benelux-instituutin hoteisiin Brysseliin. Tämänvuotisilla kevätpäivillä teemoina olivat EU-vaikuttaminen sekä vastuullisuus tavoitteena oli syventää ymmärrystä kulttuuri- ja tiedediplomatian roolista Suomen ulkosuhteissa, sekä oppia, miten kulttuuri- ja tiede toimijat voivat vaikuttaa euroopanlaajuisesti ja osallistua yhteiskunnalliseen muutokseen. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella, miten kulttuuri, tiede ja vastuu yhdistyvät pehmeän vallan ja maakuvatyön näkökulmista.
Saapumispäivänä 4.6. vietettiin vapaamuotoista iltaa Suomen Benelux-instituutissa ja läheisessä ravintolassa. Samalla oli hyvä valmistautua tulevien päivien ohjelmaan moikkaamalla paitsi järjestäjiä myös kollegoita ympäri maailman.
Institute Spring Days 2025. Roundtable discussions between institute directors and Minister Talvitie. Photo by Uula Neitola.
Torstai 5.6. – Yhteinen suunta, yhteiset tavoitteet
Päivä alkoi sähäkästi vierailulla Euroopan ylimpään päätöksentekoelimeen, parlamenttiin.
MEPien ja näiden avustajien kanssa oli luontevaa käydä keskustelua vaikuttamistyön keinoista. Keskusteluissa korostettiin lobbaamisen ja viestinnän selkeyttämistä: kulttuurialan on osattava sanoittaa, miksi se on keskeinen osa Euroopan unionia ja miksi tarvitaan strategisempaa kulttuuripolitiikkaa. Lobbaaminen ei tarkoita vain vaikuttamista ”kovaäänisesti”, vaan myös vaikuttavien työkalujen tarjoamista poliitikoille ja virkamiehille, jotka voivat viedä kulttuurin agendaa eteenpäin. MEP Maria Guzenina kutsui instituutit vieraakseen, ja MEPeistä mukana olivat myös Mika Aaltola ja Eero Heinäluoma.
Taidekeskus Beursschouwburgissa kevätpäivät avasivat varsinaisesti Suomen Benelux-instituutin johtaja Laura Boxberg ja SKTI:n toiminnanjohtaja Hanna Lämsä. Mukaan kevätpäiville instituuttien edustajia tapaamaan olimme saaneet tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien, joka piti seuraavana puheenvuoron. Esillä olivat muun muassa kulttuuridiplomatia, tiedediplomatia, strateginen maakuvatyö ja kulttuurin asema kansainvälisessä yhteistyössä. Ministeri puheesta jäi mieleen viesti, jonka mukaan kulttuuri ei ole irrallinen sektori, vaan se voi vahvistaa vientiä ja Suomen ulkosuhteiden vaikutusvaltaa, kunhan se osataan kytkeä strategisesti mukaan.
Pyöreän pöydän keskusteluissa ministerin kanssa pidettiin yllä käytännönläheistä dialogia resursseista, näkyvyydestä ja yhteistyön esteistä, syvennettiin käsitystä instituuttien roolista kansainvälisyyden asiantuntijoina sekä ehdotuksia, miten instituutit voisivat tehokkaammin tukea luovan talouden kasvua. Kulttuuri- ja tiedeinstituuttien ääni voi helposti jäädä kuuluvilta, ellei niiden työtä ja merkitystä tunnusteta osaksi rakenteita, kuten Team Finland -yhteistyötä. Pitkäjänteinen rahoitus ja näkyvä asema ovat avainasemassa. Pyöreä pöytä oli tärkeä osoitus siitä, että rakentavaa keskustelua on mahdollista käydä konkreettisten esimerkkien kautta. Vain dialogin kautta on mahdollista kehittää yhteistyötä.
Yhteisökouluttaja Tamara Makonin esitys vastuullisuudesta ja sen psykologisesta ulottuvuudesta teki vaikutuksen osallistujiin. Vastuullisuutta käsiteltiin sekä sisäisenä (asenteet ja käyttäytyminen) että ulkoisena (standardit, normit) ilmiönä. Todellinen vastuullisuus vaatiikin luottamusta ja virheiden avoimuutta – pelon kulttuuri estää oppimista, innovointia ja yhteistyötä. Suoraan käytäntöön Makonin esityksestä harppasi päivän kokouspaikkamme Beursschouwburgin johtaja Melat Gebeyaw Nigussie, joka tarjosi laaja-alaisen kuvan siitä, miten kulttuuriorganisaatio voi toimia edelläkävijänä vastuullisuudessa.
Informatiivisen päivän päätteeksi instituuttiverkostolaiset vierailivat vielä suurlähettiläs Jouko Leinosen vastaanotolla, missä puheenvuorot esittivät suurlähettiläs, ministeri Talvitie, Benelux -instituutin johtaja Laura Boxberg sekä SKTI:n hallituksen puolesta Aleksi Malmberg.
Suomen Benelux-instituutin johtaja Laura Boxberg, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie ja suurlähettiläs Jouko Leinonen.
Ensimmäinen päivä tarjosi erittäin laaja-alaisen kuvan siitä, miten kulttuuri kytkeytyy politiikkaan, diplomatiaan ja talouteen. Erityisen vaikuttavaa oli kuulla suoraan ministeriltä, miten nykyinen hallitus näkee kulttuurin merkityksen kulttuuri nähdään hallituksessa ja mitä haasteita sen vaikuttavuuden osoittamiseen liittyy. Selkeä viestintä ja pitkäjänteinen yhteistyö ovat elintärkeitä kulttuurialan kansainvälistämisessä. Toisaalta instituuttien kenttä kokee jäävänsä liian usein ”väliinputoajiksi”. Tämä sai pohtimaan, miten rakenteita voitaisiin kehittää osallistavammiksi ja inklusiivisemmiksi, ei vain hallinnon, vaan myös kentän näkökulmasta.
Institute Spring Days 2025. Left: Melat Gebeyaw Nigussie. Right: Mari-Leena Talvitie. Photos by FCI.
Perjantai 6.6. – Verkostot, vaikuttavuus ja osaaminen
Toinen päivä syvensi keskustelua instituuttien rooleista toteuttajina, valitsijoina ja vaikuttajina. Katse suuntautui EU:hun ja sen rahoitus- ja kulttuuripoliittisiin linjoihin, mutta tärkeää oli myös sisäisen verkostotyön vahvistaminen. Miten jakaa osaamista? Miten kasvattaa yhteistä kapasiteettia?
Kevätpäivien toinen ohjelmapäivä käynnistyi Euroopan komission kulttuuripolitiikkayksikön päällikkö Catherine Magnantin tervehdyksellä ja tiiviillä katsauksella EU:n kulttuuriin kohdistuviin toimenpiteisiin ja rahoitusinstumentteihin agendaan. Komission työ rakentuu kulttuurin osalta kolmelle pilarille: sosiaalinen, taloudellinen ja ulkoinen ulottuvuus. Konkreettinen työsuunnitelma taas sisälsi edellisellä kaudella neljä prioriteettia: taiteilijat ja ammattilaiset, kulttuuria ihmisille, planeetalle ja yhteistyöhön.
Eurobarometrin mukaan suomalaiset ovat kulttuuriasenteiltaan EU-keskiarvon yläpuolella. Yllättävää – tai ehkä ei – on, että suomalaiset suhtautuvat muita skeptisemmin tekoälyyn taiteessa. 73 % taiteilijoista on huolissaan toimeentulostaan tekoälyn vuoksi, ja vain alle puolet arvioi erottavansa ihmisen tekemän ja koneen tuottaman taiteen. Erityisesti kysymys rahoituksesta leijaili ilmassa. CulturEU-rahoitusoppaan ja Horizon Europen viesti on selvä: EU-rahoituksen maailma on pirstaleinen, ja siihen kannattaa paneutua kunnolla.
SKTI:n toiminnanjohtaja Hanna Lämsä fasilitoi seuraavana From Idea to Action! – An Open Arena with SKTI -nimisen työpajan, joka osoittautui onnistuneeksi konseptiksi. Tunnelma oli aktiivinen ja keskusteleva. Työryhmien tulosten purkamisessa tuli esiin erinomaisia kehittämisehdotuksia niin verkostoitumiseen, kestävään ohjelmatoimintaan kuin osaamisen kehittämiseen.
Suomen Benelux-instituutin Malin Bergström nosti esiin instituuttien tärkeimmän pääoman: verkostot. Ne eivät synny itsestään, vaan vaativat kuratointia, aikaa ja budjettia. Tarvitaan sekä strategista verkostoitumista että matalan kynnyksen kohtaamisia ja tehdään verkostoitumisesta oma suunnitelmansa osaksi toimintaa sekä sen strateginen merkitys näkyväksi.
Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutin Aleksi Malmberg muistutti meitä siitä, että kulttuurin on vastattava kestävyyskriisiin. Instituuteilla on vastuu: niiden toiminnan on oltava osa ratkaisua. Hän ehdotti koko verkostolle yhteistä kestävyyssuunnitelmaa SKTI:n johdolla. Konkreettista, kunnianhimoista ja ajankohtaista.
SKTI:n Annu Webb toi keskusteluun mentoroinnin ja tiedon jakamisen. Verkostossa on valtavasti osaamista, mutta sen keskinäinen hyödyntäminen on vielä satunnaista. Tarvitaan verkoston sisäistä toimintakulttuuria, jossa tieto kulkee ihmiseltä toiselle, myös sekä perehdytyksessä ja että myöhemminkin uran varrella. työuran siirtymävaiheissa. Mentoreita tarvitaan niin uusille kuin uranvaihtajillekin.
Ennen kevätpäivien päätöstä puheenvuoron piti vielä WIELS-taidekeskuksen johtaja Dirk Snauwaert. WIELS esittäytyy vaikuttavana, eläväisenä ja kunnianhimoisena nykytaidekeskuksena. Alustuksessa korostui kokeilunhalu ja kansainvälinen vuoropuhelu, ehkä myös esimerkki siitä, mihin pitkäjänteinen kuratointi ja strateginen ohjelmatyö voivat johtaa.
Perjantai oli monella tavalla silmiä avaava. Se tarjosi näkymän isoon kuvaan EU:n kulttuuripolitiikasta ja rahoitusmahdollisuuksista, mutta ennen kaikkea se muistutti, että todellinen muutos ja kehitys tapahtuvat ihmisten välisessä yhteistyössä. Konkreettisina ehdotuksina esimerkiksi rekisteri osaamisista ja mentorointiresursseista, vaihto-ohjelma instituuttien välillä tai kysymys osaamisen tuomisesta verkoston käyttöön jäivät kytemään.
Verkostotyö ei ole helppoa, mutta se on merkityksellistä. Ja juuri siksi tällaiset kohtaamiset ovat niin tärkeitä.
SKTI:n puolesta suurkiitos kevätpäiviin osallistuneille sekä erityisesti Suomen Benelux-instituutin tiimille uutterasta työstä!