2020
Suomen ja suomalaisen kulttuurin suuren ystävän, kulttuurisihteeri Françoise de Salignyn, muistolle.
Artikkeli perustuu Youth/Masculinities -paneelikeskusteluun, joka järjestettiin 6. marraskuuta 2019 Suomen Kansallismuseossa osana Suomen Benelux-instituutin RE/defining Masculinities Helsinki -viikkoa. Artikkelin on kirjoittanut toimittaja Nana Blomqvist, joka toimii Ekvalitan maskuliinisuusohjelman "Vem é man" projektipäällikkönä. Ekvalita toimii tärkeänä kumppanina instituutin RE/defining Masculinities -projektissa.
Haastattelu Pieter Claesin kanssa miehistä ja maskuliinisuudesta. Hänet haastatteli Suomen Benelux-instituutti osana RE/defining Masculinities -hanketta.
Vuosi 2020 ei aloita pelkästään uutta vuotta, vaan myös uuden vuosikymmenen. Maailmassa, jossa nopea muutos on jo pitkään ollut vakio, tuntuu kymmenen vuotta ikuisuudelta. Kuten aiemminkin, aloitamme uuden vuosikymmenen monien kysymysmerkkien ympäröiminä. Mitä meille ja elämillemme tulee tapahtumaan, ja millainen maailmasta ympärillämme muodostuu?
Haemme uusia paikallisia neuvonantajia Alankomaissa ja Luxemburgissa pitämään silmällä ja pysymään ajan tasalla toimintamaidemme trendeistä ja tulevaisuuden suunnista. Hae ennen 14.2.2020!
2019
Haastattelu muusikko Kriticos Mwansan kanssa miehistä ja maskuliinisuudesta. Hänet haastatteli Suomen Benelux-instituutti osana RE/defining Masculinities -hanketta.
Heinäkuun alussa käynnistyvän Suomen EU-puheenjohtajakauden aikana Brysselissä nähdään suomalaisen nykytaiteen ja kulttuurin kärkinimiä sekä vahvassa nosteessa olevia tuoreita lupauksia. Laaja kulttuuriohjelma tukee puheenjohtajakauden prioriteettiteemoja. Suomen Benelux-instituutti Brysselissä osallistuu vahvasti ohjelman toteutukseen.
Vuonna 2018 keskityimme Benelux-instituutin ohjelmassa Murrokseen, vuonna 2019 teemamme on Uudelleen/määritelmiä.
2018
Oletko suomalainen taiteilija, tuottaja, kirjailija, suunnittelija tai muu luovan alan ammattilainen, joka työskentelee Benelux-alueella? Tai tunnetko jonkun, joka sopii kuvaukseen?
Miten heräsit tänä aamuna? Kenties kännykän herätykseen? Mikä oli ensimmäinen ajatuksesi – useilla se on, voinko nukkua vielä puoli tuntia? Entä mikä oli illan viimeinen asia, jota mietit? Pohdit kenties, voitko katsoa vielä yhden jakson suoratoistopalvelusta vai onko pakko käydä jo nukkumaan. Itse asiassa nämä saattoivat olla päivän ensimmäisiä ja viimeisiä riskienhallintapäätöksiä. Meistä jokainen tekee satoja riskienhallintaan liittyviä päätöksiä niin kotona, vapaa-ajalla kuin työpaikalla. Tiedätkö, millaisia riskejä otat toimiessasi digitaalisessa maailmassa?
Suomen Benelux-instituutin toimialue kattaa Suomen lisäksi Belgian, Alankomaat sekä Luxemburgin. Instituutin toimipiste sijaitsee Brysselissä. Laajentaakseen toimintamahdollisuuksiaan ja voidakseen tarkemmin seurata maiden trendejä ja tulevaisuuden suuntauksia instituutti käyttää apunaan alueilla asuvia neuvonantajia.
Entä jos Pohjoismaat ovatkin musiikin tulevaisuus? On todettava, että Suomen ja muiden Pohjoismaiden rooli kansainvälisessä musiikkikentässä on entistä merkittävämpi ja se näkyy kaikissa musiikkilajeissa. Laulu-ja soitinmusiikin kenttää täydennetään metallimusiikilla, kansanmusiikilla, nykymusiikkia ja jatsia unohtamatta. Musiikin kieli on Pohjolassa universaalia toisin kuin meillä täällä etelämmässä, jossa musiikkilajien välinen rajanveto on vahvaa. Perinteet ja nykyaika löytävät pohjoismaisessa musiikissa oman paikkansa ja ne sovittuvat yhteen rinta rinnan toisiaan poissulkematta. Tämä on yksi pohjoismaisen kulttuuriin voimavaroja.
“Ahaa, täällä ei olekaan valmiina mitään saamelaisista”, huomasin Europan historian talossajärjestetyn tutustumiskierroksen päätteeksi.Olin tässä uudehkossa eurooppalaisessa museossa helmikuun alussa osana parikymmenpäistäRemembering 1918 -ryhmää. Jokaisen meistä oli määrä samana päivänä vetää omat yleisökierroksemme Euroopan historian talossa. Meille järjestetyn tutustumiskierroksen jälkeen meillä oli pari tuntia aikaa valmistautua tuomaan omat näkemyksemme Euroopan historiaa kuvaavaan näyttelyyn.
Jo vuosien ajan kansainvälinen Baltic Circle -festivaali on harjoittanut kokeilevia kuratointitapoja rohkealla ja avoimella otteella. Festivaali erottautuu esittelemällä yhteiskuratointeja, politisoimalla kuratointitapoja ja määrittelemällä kansainvälisyyttä uudelleen. Festivaali asettaa täten itsensä edelläkävijäksi, joka on ideaali vierailukohde kuratoinnin parissa toimiville opiskelijoille.
Vajaa kaksi kuukautta sitten muutin Tokiosta suoraan Brysseliin, vauhdilla keskelle Euroopan sydäntä ja Suomen Benelux-instituutin hankkeita! Vuoden 2018 ohjelma on fantastinen, erityisesti alkuvuoden esivalmisteluista saamme kiittää mainiota edellistä johtajaamme Aleksi Malmbergiä ja upeaa tiimiämme, jonka kanssa nyt saan jatkaa uusien avausten ja ajatusten tuomista ohjelmistoomme.